Article

Veronmaksajien rahaa palaa turhaan – ohjelmistojen osto palveluna iso mahdollisuus

Joustava SaaS tuo säästöjä. Toimivista järjestelmistä kiittävät sekä veronmaksajat että ohjelmistojen loppukäyttäjät.

Article

Veronmaksajien rahaa palaa turhaan – ohjelmistojen osto palveluna iso mahdollisuus

Joustava SaaS tuo säästöjä. Toimivista järjestelmistä kiittävät sekä veronmaksajat että ohjelmistojen loppukäyttäjät.

Article

Veronmaksajien rahaa palaa turhaan – ohjelmistojen osto palveluna iso mahdollisuus

Article

Veronmaksajien rahaa palaa turhaan – ohjelmistojen osto palveluna iso mahdollisuus

Joustava SaaS tuo säästöjä. Toimivista järjestelmistä kiittävät sekä veronmaksajat että ohjelmistojen loppukäyttäjät.

Yhteiskunta , Teknologia

Article

Veronmaksajien rahaa palaa turhaan – ohjelmistojen osto palveluna iso mahdollisuus

Joustava SaaS tuo säästöjä. Toimivista järjestelmistä kiittävät sekä veronmaksajat että ohjelmistojen loppukäyttäjät.

Yhteiskunta , Teknologia

Tein itse ja säästin – julkinen sektori polttaa rahaa ohjelmistokehittäjänä

Rahan tuhlaus on huono asia, erityisesti yhteisten rahojemme. Julkisella sektorilla on viime vuosina hukattu lukemattomia miljoonia euroja veronmaksajien rahoja epärealistisesti suunnitelluissa IT-hankkeissa. Miten näin on päässyt käymään?

Ongelman ydin on, että julkisen sektorin organisaatiot ovat ajatelleet säästävänsä rahaa kehittämällä itse ohjelmistoja eri tarkoituksiin sen sijaan, että ostaisivat valmiita, jo toimivia ohjelmistoja palveluna (software as a service, SaaS). Ajatus on kaunis, mutta ei useinkaan toteuttamiskelpoinen. Miksi?

Ohjelmistojen perusluonne on se, että ne kehittyvät jatkuvasti. Niiden myös pitää kehittyä muuttuvan toimintaympäristön mukana. Kasvanut kyberturvan tarve on hyvä esimerkki muutosvoimasta, johon kehittäjät ovat reagoineet nopeasti vahvistamalla SaaS-palvelujensa tietosuojaa.

Ohjelmistojen ylläpito ja kehitys vaatii valtavasti resursseja ja erityisosaamista. Parhaat SaaS-palvelut syntyvät yhtiöissä, jotka keskittyvät ohjelmistokehitykseen. Se ei yleensä ole esimerkiksi kaupungin ydinosaamista.

Kokemuksen tuoma oppi voi olla karvas

Helsinki käynnisti vuonna 2019 Asti-hankkeen, jonka tarkoitus oli luoda uusi kasvatuksen ja koulutuksen asiointijärjestelmä. Viiden vuoden aikana rahaa paloi 32 miljoonaa euroa. Nyt kaupunki on todennut, että hanketta ei viedä maaliin. Suunnitelmat palasivat lähtöruutuun.

Katkerien pettymysten opettamana julkinen sektori haluaa yhä useammin ostaa ohjelmistonsa palveluna. Hyvä niin. SaaS-järjestelmät ovat laadukas ja kustannustehokas tapa toteuttaa järjestelmiä. Yksityinen sektori on tiennyt tämän jo pitkään.

Eivät yksityiset SaaS-kehittäjätkään onnistu aina ja kaikessa. Merkittävä ero julkiseen sektoriin on, että korjausliikkeet maksaa sijoittaja, ei veronmaksaja. Välittömän kaupallisen intressinsä vuoksi yksityinen kehittäjä haluaa korjata ongelmat ripeästi.

Standardoitua SaaS-ohjelmistoa on testattu jo tuhansia kertoja aiemmin. Se toimii. Räätälöinti on aina riski. Ei ihme, että liikkeenjohdon konsulttitalo McKinsey suosittelee, että jopa 90 % ohjelmistoratkaisuista kannattaa ostaa valmiina – parempi laatu, halvempi hinta ja tyytyväisemmät käyttäjät.

Sen sijaan että ryhtyy kehittämään ohjelmistoja itse, myös julkisen sektorin organisaatioiden kannattaa ostaa leijonanosa tarvitsemistaan toiminnallisuuksista palveluna ja räätälöidä päälle vain vähän, ja vain jos aivan välttämätöntä. Toimivista järjestelmistä kiittävät sekä veronmaksajat että ohjelmistojen loppukäyttäjät.

Sinua voisi kiinnostaa myös