.png)
Miten paluuta IT-alalle empinyt Petra löysi paikkansa?
“Ajattelin, että minähän olen tippunut ihan kärryiltä.”
Tämä ajatus kummitteli Customer Success Managerimme, Petra Dufvan mielessä, kun hän alkoi tunnustelemaan ajatusta urasta IT-alalla reilu viisi vuotta sitten. Vaikka Petra oli tehnyt mittavan uran aikoinaan operaattoripuolella, äitiysloman ja kaupalliselle puolelle siirtymisen myötä IT-ala tuntui vieraalta, ja jopa vähän pelottavalta. “Voisiko humanisti pärjätä IT-alalla?”, hän pohti.
Samaan aikaan Petra kaipasi arkeensa jotain uutta, ja koki silloisessa myymäläpäällikön tehtävässään kaupallisuuden aiheuttamaa arvoristiriitaa. Hän halusi työllään olevan positiivista vaikutusta ympäröivään maailmaan ja ihmisiin.
“Alkoi tuntua, että olen kävellyt kaupallisen polun loppuun saakka”, Petra kertoo.
"Voisiko humanisti pärjätä IT-alalla?”
Tuttu elementti antoi Petralle tarvittavaa rohkaisua
Niinpä Petra alkoi kartoittaa vaihtoehtoja ja kiinnitti huomion Customer Success Manager -tehtävään Vismalla. Vaikka IT-ala tuntui vieraalta ja Petra ei luottanut täysin omaan teknologiaosaamiseensa, hän tunsi helpotusta huomatessaan työpaikkailmoituksessa jotain tuttua: maininnan Wilma-järjestelmästä.
“Tiesin mistä puhutaan ja olin huoltajana sitä käyttänyt”, Petra kertoo. Tuttu elementti antoi rohkaisua ja lopulta sinetöi päätöksen hakemuksen jättämisestä Vismalle.
“Päätin, että nyt menen reippaasti katsomaan mitä tapahtuu”, Petra kertoo.
Ovet IT-alalle aukeavat
Pian Petra löysi itsensä rekrytointiprosessin haastatteluvaiheesta. Hän oli kuullut Vismalla työskenteleviltä tutuiltaan yrityksestä paljon hyvää ja tuo tunne sai vahvistusta HR:n ja toimitusjohtajan tapaamisen myötä. Lisäksi norjalaislähtöinen ja monikulttuurinen organisaatio tuntui Petrasta (ruotsia ja norjaa puhuvana vaasalaisena) houkuttelevalta. Ja se, että hän pääsisi työskentelemään Wilman parissa, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia, istui täydellisesti hänen arvomaailmaansa.
Petra oli innoissaan ja odotti valintapäätöstä kuumeisesti! Lopulta hän sai odottamansa puhelun: paikka Wilman asiakastukitiimin esihenkilönä Vismalla aukesi.
“Oli ihan voittajafiilis!”, Petra muistelee.
Humaani kulttuuri kävi Petralle toteen heti kättelyssä
Uusi uravaihe IT-alalla käynnistyi syksyllä 2018.
Tiedät varmasti, miltä tuntuu olla se porukan “heikoin lenkki” ja uuden opettelija? Epätietoisuuden sietokykyä koetellaan ja mokaamisen pelko on läsnä. Vaikka jännitys tuntui perhosina vatsanpohjassa, Petra sai osoituksen yrityksen ihmisläheisestä kulttuurista jo heti kättelyssä omalta esihenkilöltään Heiniltä.
Petra kuvaa Heiniä ihmisten ihmiseksi, jolle hän pystyi puhumaan mistä vain. IT-alaan liittyvästä jännityksestä ja innostuksesta. Ollessaan uusi tulokas uudella alalla, Petra koki tiiviin puheyhteyden Heinin kanssa todella tärkeäksi.
“Hän piti tiimistään hyvää huolta ja oli aina valmis keskustelemaan, oli asiani mikä tahansa”, Petra kertoo.
Merkityksellisyyttä ei tarvitse vismalaisena hakemalla hakea
Visman missiona on helpottaa ihmisten elämää järjestelmien kautta ja se tuo Petralle sellaista merkitystä, jota ei tarvitse useamman talossa vietetyn vuoden jälkeenkään hakemalla hakea. Rento ilmapiiri ja ihmisläheinen toimintakulttuuri ovat omiaan varmistamaan, että Petra pystyy olemaan juuri sellainen kuin on ja ammentamaan IT-alalla omista vahvuuksistaan.
“Tuntuu, että ihmisläheisyys on Visman geeneissä. Täällä puhalletaan yhteen hiileen omasta roolista riippumatta ja autetaan kaveria”, Petra sanoo.
Hän kertoo löytäneensä paikkansa humanistina IT-alalta: vaikka toimitaan monien eri teknologioiden ja järjestelmien parissa, ihminen tulee Vismalla aina prioriteettijärjestyksessä ensimmäisenä.
“Jos en olisi uskaltanut hypätä tuntemattomaan, en tietäisi miten toimii yritys, joka huolehtii työntekijöistään todella hyvin”, Petra summaa.
“On ihanaa, kun ei tarvitse maanantaina toivoa, että olisipa perjantai”, hän lisää.
“On ihanaa, kun ei tarvitse maanantaina toivoa, että olisipa perjantai”
Lue lisää Sankaritarinoita
“On ok, ettei ole ok”
Tiinan tarina
Paluumuutto Vismalle
Laurin tarina
Saako työ olla vain työ?
Saran tarina
