‍

Miksi Sara poikkesi ykkössuunnitelmastaan, vaikka se aiheutti ristiriitaisia tunteita?

Itseään toistava arki aiheutti Saralle ristiriitaisia tunteita – olihan hän jo pitkään haaveillut säännöllisestä päivätyöstä yrityksessä, jossa etenemismahdollisuudet ovat lupaavat.

Ja niitä Visman kokoinen konserni on pullollaan.

“Jo lukioajoistani lähtien minulla oli selkeä ajatus siitä, että haen yliopistoon ja tähtään työpaikkaan, jossa minulla on hyvät mahdollisuudet edetä urallani”, Sara kertoo.

Tämä ajatus on varmasti tuttu monelle uraansa aloittelevalle nuorelle.

Sara ei kuitenkaan enää haaveillut nousujohteisesta uraputkesta, vaan pandemia-ajan myötä hänelle korkeampaan arvoon nousivat oma hyvinvointi ja omannäköinen arki, jota hän tahtoi elää.

Hänelle riitti, että “työ on vain työtä”.

“Ajatus siitä, etten seuraa alkuperäistä urasuunnitelmaani Vismalla tuntui aluksi jännittävältä, mutta sisimmässäni tunsin sen olevan oikea päätös”, Sara sanoo.

Niinpä Sara seurasi rohkeamielisesti sisintään ja ilmoitti itsensä opiskelemaan sivutoimisesti ravintoterapiaa.

Vielä lisää jännityskerrointa hänelle lisäsi pohdinta siitä, miten tasapainottelu kokopäivätyön ja sivutoimisten verkko-opintojen välillä onnistuisi.

Onneksi Sara tiesi juuri oikean henkilön, jonka puoleen hän voisi näissä pohdinnoissaan kääntyä.

Kannustava esihenkilö tuki Saraa onnellisemman arjen muokkaamisessa

Ja tämä oikea henkilö oli hänen luotto-esihenkilönsä, Johanna.

Etätyöskentelystä huolimatta Saran oli helppo pitää esihenkilöönsä yhteyttä, joten kynnys oli matalalla lähestyä häntä myös tässä asiassa.

“Johannalle on todella turvallista ja helppoa jutella mistä tahansa. Totta kai minua vähän jännitti, mutta hän suhtautui suunnitelmiini todella tsemppaavasti”, Sara kertoo.

“Pyysin saada vähentää työmäärääni, johon hän vastasi oitis, että totta kai se onnistuu. Hän oli myös todella kiinnostunut ja kyseli mitä opintoni pitävät sisällään”, hän jatkaa.

Sara kertoo, että Johannan lämmin suhtautuminen asiaan osoitti, että Vismalla todella välitetään työntekijöiden viihtyvyydestä ja jaksamisesta. ”Oman jutun” toteuttamiseen ollaan valmiita luomaan parhaat mahdolliset puitteet..

Niinpä he sopivat yhdessä, että Sara voisi päättää työviikkorytminsä omien opintojensa mukaisesti – oli se sitten kaksi tai viisi työvuoroa viikossa.

Päivätyön tekeminen hänen omilla ehdoillaan tuntui Sarasta henkilökohtaisesti tärkeältä, ja hän tunsi, miten ristiriitaiset tuntemukset alkoivat vähitellen väistyä hänen mielestään.

“Johanna painotti minulle, että on tärkeää kuunnella omaa jaksamistaan ja sanoa heti, jos työmäärä käy liian suureksi. Tuntui helpottavalta kuulla, että minun hyvinvointini menee töiden edelle”, Sara sanoo.