Tasapainoilua arjen kirjon kanssa

minuutin lukuaika

Voiko työ auttaa jaksamaan, kun kotiarki ei olekaan ihan sitä tavallista?

‍

10-vuotiaan erityislapsen äiti ja pitkän linjan vismalainen Anna Savila vakuuttaa, että voi.

“Töissä minulla on jotain vain minun omaani”, Anna kertoo. Työ Vismalla on kulkenut Annan elämässä nuoruudesta aikuisuuteen kaksivaiheisesti: ensin 10 vuotta suoraan koulun penkiltä ja siitä talon ulkopuolisen uravaiheen jälkeen vuodesta 2017 eteenpäin. Tänä päivänä hän toimii Visma Amplion People & Culture Directorina.

Ennen kuin Anna aloitti “toista uraansa” talossa, oli hänestä tullut erityislapsen äiti, joka toi mukanaan valtavan onnen, mutta myös uudenlaisen arjen kirjon.

“Lapsemme sairauden myötä elämään tuli tumma sävy, joka ei koskaan poistu. Oma jaksamiseni liikkuu ikään kuin tietyn “baselinen” päällä - välillä olo kirkastuu, välillä syvenee”, Anna kuvaa.

Kun Anna palasi takaisin työelämään kolmen kotivuoden jälkeen 2017, huomasi hän katsovansa Vismaa uusien linssien läpi. “Paljon oli muuttunut lapsen saamisen myötä. Työ Vismalla muistutti minua jostain sellaisesta, mitä oli jo ennen kuin poikamme syntyi”, Anna kertoo.

“Töissä minulla on jotain vain minun omaani”

“Jos olisin vain kotona, olisin varmasti todella erilainen fiilikseltäni”

‍

Työ Visma Ampliolla, 130 hengen organisaation HR-johtajana, on Annalle henkireikä, joka auttaa häntä jaksamaan normaalista poikkeavaa ja henkisesti kuormittavaa kotiarkea. “Kun voin uppoutua työasioihin, en mieti koko ajan arkiasioita”, Anna kertoo.

Annalle vaativa työ Vismalla on tapa saada ajatukset muualle, haastaa itseään ja tuntea olevansa hyödyksi – sitä kautta hänelle vapautuu kapasiteettia kotiarkeen. “Jos olisin 100 % kotona, olisin varmasti todella erilainen fiilikseltäni”, hän lisää.

Anna myöntää, että tasapainoilu omien tarpeiden ja lapsen tarpeiden välillä on usein haastavaa.

“Kun lapsen saatavilla on oltava 24/7, minulla on iso kynnys laittaa omia tarpeitani lapsen edelle. Uskon, että useampi vanhempi tunnistaa tämän tasapainoilun tuskan”, hän sanoo.

“Erityisäitiys on niin vahva identiteetti, että sitä helposti menee vain arjen automaatiolla. Onneksi työ katkaisee sitä ja antaa minulle boostia jaksamiseen”, Anna tuumaa.

‍

Kun eteen tulee odottamattomia tilanteita, esihenkilö ymmärtää

‍

‍Anna kiittää esihenkilöään Terhiä siitä ymmärryksestä ja joustosta, jota hän arjen yllättävissä tilanteissa saa. “Terhi ymmärtää äitinä itsekin, että eteen voi tulla odottamattomia tilanteita ja sanookin aina, että lapsen etu menee työn edelle”, Anna kertoo.

“En kuitenkaan odota erityiskohtelua, jos tarvitsen jotain, vaan tiedän, että voin puhua Terhin kanssa ja joustoa löytyy”, hän lisää.

Vaikka Anna työskentelee pääasiassa toimistoaikojen puitteissa, sujuvoittaa joustaminen hänen arkeaan valtavasti: ”Toisinaan minun tulee hoitaa lapseni asioita kesken päivän, jolloin voin jatkaa hommia esimerkiksi illalla”, Anna kertoo.

“Olen lämmöllä kiittänyt siitä, miten tärkeä asia aikataulujen kanssa joustaminen on. Meillä ei arki sujuisi, jos minun pitäisi olla tietyssä paikassa tiettyyn aikaan joka päivä”, hän kiittää.

“Sen olen huomannut, että täällä työasiat kyllä järjestyvät tiimityöllä aina”, Anna lisää.

‍Vismalaiset antavat virtaa, kun olo on muuten tasapainoton‍

‍

Anna kuvaa itseään ihmisihmiseksi, eikä voisi kuvitellakaan työskentelevänsä pelkästään kotoa käsin läppärillä.

“Minä kaipaan ihmisiä”, Anna sanoo.

“Minusta on ihanaa, että tapaan Vismalla aikuisia ihmisiä ja meillä on aikuisten ihmisten asioita. Se tasapainottaa pääni sisällä tapahtuvaa ajatuksen kulkua”, hän summaa.

‍

Työ Vismalla tuntuu Annasta erityisvanhempana etuoikeudelta‍

‍

Anna kertoo, että töiden tekeminen erityislapsen äitinä ei ole hänelle suinkaan itsestään selvää. “On monia erityisvanhempia, jotka eivät pysty työskentelemään ollenkaan”, Anna kertoo.

Poikansa vakavan sairauden kautta Anna on oppinut ymmärtämään, mikä elämässä on tärkeää ja millainen voimavara työ hänelle arjessa jaksamisen kannalta on. ”Tuntuu, että olen etuoikeutettu, kun pystyn ja saan tehdä tätä työtä”, Anna sanoo.

Anna jatkaa ja kertoo, että töissä Vismalla hän saa kokea olevansa muulla tavalla tärkeä ja tarpeellinen kuin kotipuolessa.

“Töissä saan ihan toisenlaisia onnistumisen kokemuksia – se tuo erilaista rikkautta ja tasapainoa elämääni”, Anna summaa.